HeikkiPenttilä Lähiruokaa naapurituottajien maataloustuotteista naapurien ruokapöytiin

Kaikki blogit puheenaiheesta Maaseutu

Sitkeästi kivisellä tiellä

Syyskuinen Maatilan Pellervo kertoili Virpi Adamssonin jutussa pottufarmarista. Tätä kautta voipi löytyä joku kiinnostunut, joka ei kuulu Maatilan Pellervon lukijoihin :)

 

 

Heikki Penttilä tunnetaan sosiaalisessa mediassa Pottufarmarina. Nimestä huolimatta aitoolaisisäntä ei enää viljele omia peltojaan. Päätyönä on nykyään perunan jalostaminen rieskaksi. Hyvin käynnistynyttä rieskatuotantoa uhkaa nyt lopettaminen.

Pidetään lehmät Suomen kulttuurimaisemassa – ostetaan suomalaista

Suomikin pääsi maistamaan arktisen ilmaston yllätyksistä ja säänmuutosten nurjemmasta puolesta kuluneena kesänä. Maanviljelijät ja karjankasvattajat saivat siitä täyslaidallisen: vilja ja heinä kärsivät kuivuudesta, karjalle ei riitä talveksi syötävää, mulliautot odottavat jo porteilla.

Meidän pitää suosia suomalaista ja ostaa suomalaisia elintarvikkeita, sillä tuetaan suomalaisia viljelijöitä. Se on paras tapa tukea suomalaista työtä ja pitää maaseutu asuttuna ja hoidettuna meidän kaupunkilaistenkin silmien iloksi.

Vapaakauppa on mahtava ja ihana juttu!!!

Arla tilittää rahaa tuottajlle

"Meijeriosuuskunta Arla Foods maksaa koko tämän vuoden nettovoittonsa eli noin 310 miljoonaa euroa jäsenilleen, uutisoi uutistoimisto Reuters."

 

"Pohjoismaiden suurimman maitotuotteiden valmistajan omistaa noin 11­000 tuottajaa Tanskassa, Ruotsissa, Saksassa, Britanniassa, Luxemburgista, Alankomaissa ja Belgiassa."

 

Venäjä-pakotteet maksaneet miljardin - korvauksina saatu vain 1 %

Kansalaispuolueen puheenjohtaja ja EU:n maitoryhmän varapuheenjohtajana Brysselissä 2012-14 toiminut Sami Kilpeläinen arvostelee kovin sanoin Suomen toimintaa Venäjä-pakotteissa. Suomalainen elintarviketeollisuus ja erityisesti maanviljelijät ovat kärsineet Venäjä-pakoitteista ja vastapakotteista Suomessa jo yli miljardi euroa.

- Suomi sai pakoitteisiin EU:lta kertakorvauksena vain noin 10 miljoonaa euroa vuonna 2014 - siis vain yhden prosentin jo nyt aiheutuneista menetyksistä -  vaikka vahingot ovat jo yli miljardi euroa, toteaa Sami Kilpeläinen.

Yhdessä vai erikseen - ovatko maakunnat liian riippuvaisia etelästä?

Uusmaalaisena kuntapäättäjänä on usein todella vaikea asettua savolaisen kollegani saappaisiin. Ne lainalaisuudet, jotka pätevät kotikunnassani Kirkkonummella, eivät välttämättä toimi samoin Rautavaarassa tai Rääkkylässä.  Vuoden 2017 tilastokeskuksen kuntatilaston mukaan kaikki sisämaan kymmenen rikkainta kuntaa löytyvät Uudeltamaalta, kun taas kymmenen köyhintä sijaitsevat kaikki Itä-Suomen neljässä eri maakunnassa.

Hyvis-Suomi ja Pennasen vääristynyt empatia

”Suomi on hyvä oblasti”.

Näin mutisi vanhuudenheikko Leonid Brežnev tullessaan kerran vierailulle Suomeen. Brežnevin horinoissa oli kuitenkin vankka perusta sillä suomettuneisuuden aikana me olimme kiltti ja avulias ja serviili osa Neuvostoliiton valtapiiriä.

Tämä Suomen hyvyys on välittynyt myös EU-historiaamme. Me olemme EU:n mallioppilaita ja panemme toimeen EU:n antamia määräyksiä ja ukaaseja kuuliaisesti. Emme etsi omaamme emmekä valita. Muut etsivät.

Saksa vaatii ja Ruotsi lähettää laskun – Suomi ei

Pebanttiinia ja valinnanvapautta

 

-Kuulehan ukkoseni, ala nyt kalppia sinne lääkäriin, kun tuo etusormi on niin pahannäköinen. Punainen. Tulehtunut. Turvonnut.

-Kyllä aikuinen mies tietää, milloin pitää lähteä terveyskeskukseen ja lääkäriin, sanoo isäntä.

-Ei tuosta nyt tiedä, millainen mätäpaise siihen tulee, kun sormi oikein tulehtuu. Ilmassa liikkuu kaiken maailman pöpöjä, streptokokkeja, sun muita.

Pelastetaan maaseutu – ei tehdä yhtään mitään!

Viime aikaiseen vilkkaaseen keskusteluun gallupista koskien Suomen asuttuna pitämistä toi Jukka Relanderin kolumni Yleisradion sivuilla raikkaan tuulahduksen. 

Kaupungit ja maaseutu tarvitsevat toisiaan

Kiersin sunnuntaina Äitsaari-kierroksen. Niin teki arviolta pari tuhatta muutakin maaseutuyritysten suoramyynnistä ja avoimista ovista kiinnostunutta vierasta.

 

Kun aloittelimme tapahtumaa liki 30 vuotta sitten, emme olisi uskoneet sen kasvavan näin pitkälle. Vaikka en ole ollut omien tuotteiden kanssa mukana moneen vuoteen, olen vieläkin ylpeä siitä, mitä olemme yhdessä näiden yritteliäitten ihmisten kanssa tehneet elävän maaseudun puolesta.

 

Globaalit megatredit ovat maaseudun mahdollisuus

Maaseudun näivettyminen väistämättömänä kehityskulkuna esitetään faktana. Globaalina ilmiönä kaupungistuminen on kuitenkin mahdollisuus myös maaseudulle, sillä sen on todettu nostavan esimerkiksi puhtaan ruuan kysyntää ja hintaa.

Digitalisaatio on luonut ja luo maaseudusta saavutettavan. Maaseutu voi toimia innovoinnin alustana, joka tapahtuu luontoympäristöissä mökeillä, nuotiolla, veneilemässä tai retkillä. Luovuus ja innovaatiot syntyvät aina ihmisten henkisestä kohtaamisesta. Ihmisten fyysisellä sijainnilla ei ole nykyään enää mitään merkitystä.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä